...joka on vielä viimeistelyä vaille valmis. Ihastuin ensin kankaaseen ja nyt rakastuin tähän helposti (?) tehtävään mekkoon. Vaikka vatsani pömpöttääkin ja persjalkaisena kainuulaisena mekko ei täysin istu selästä (ei, en todellakaan osaa tehdä mittojeni mukaan), en voi olla ihailematta sen muotoja - kauniisti kaartuvaa uumaa, naisellista miehustaa ja ennen kaikkea leveneviä hihoja, jotka ovat auki kyynärpäästä alkaen. Ah! Luulenpa, että tällä kaavalla syntyy vielä monta mekkoa erilaisista kuoseista ja materiaaleista. Tekisinkö tähän vielä huolettoman vyön? Vai ompelisinko päälle taskut? Ehkä molemmat. Tai ehkä annan tämän olla juuri tällainen - mekko johon rakastuin.
Kuvat täysin viimeistelemättömästä mekosta. Selittelyn makua, hmm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti